Karavaani elämän

Keitaalle joskus eksyin kerran,
hiekkamyrskyssä elämän.
Minä aina muistan sen päivän,
se oli ainutlaatuinen, sain siitä muiston kauneimman.
Toista samanlaista päivää ei
saapunut koskaan elämääni uudestaan.
Vaellus on vielä hiukan kesken,
aavikon toinen reuna jossain joskus löytyy,
sinne johtaa minun yksinäinen tie.
Karavaani elämän, se eteenpäin huuliharpun
soitontahtiin vie.