Rakasta vielä, kun aika on mustaakin mustempi,
ja tummuu aikaisin ilta syliin yön.
Rakasta vielä, kun rakeet talvella
vihaisesti ikkunaruutuihin lyö.
Älä ole järjenääni pimeässä,
etsin sokeana itseäni tässä.
Mennään kahdestaan pimeään,
peiton alle , viileälle lakanalle.
Kanna minut sinne kanssasi minä jään.
Ole minulle se ihminen,
jota nyt tarvitsen.
Ole se ainutkertainen,
jonka kohtaa kerran elämässä.
Syliisi ainiaaksi jään,
jos sinun nimesi sydämeeni
tatuoituna sisälläni nään.
Kuulin kerran kutsun kaksos-sieluni,
se ainutlaatuisinta on tässä elämässä,
sieluni toista puolikasta minä rakastan.
Niin minä sinua seuraan kuin kuu aurinkoa seuraa,
tai laine seuraa merta valkeaa.
Sinä olet minun meri,
minä vaahtoa sen kuohuavaa .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti