Yö tekee meistä rakkauden varkaat,
pimeyden turvin sylistäni pois karkaat.
Et löydä sitä kuitenkaan mitä
lähdet toisen syliin varastamaan.
Kerran elämässä on aina yksi ainoa hetki,
milloin on kaikki palaset kohdallaan.
Minä ikävöin sinua siellä missä on
suolainen meri, ja sisälläni kuohuaa
kiihkeä lämmin rakkautta kaipaavaveri.
Joskus meidän on myönnettävä kaikki
virheemme, herättävä vieraanihmisen
vierestä, huomata että kaiken rakkauden kadotin.
Kerran elämässä tulee se aika
jolloin meidän on nöyränä ryömittävä
sielunkotiin takaisin. Ne vanhat jälkesi
minä kuurasin, siivosin, ja lakaisin.
Pyydän älä enää
satuta minua, älä tule
koskaan enää luokseni takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti