Valuu
kasvoilleni kyyneleet.
Voimattomuus
maailman,
ottaa
edessäni askeleen horjuvan.
Minä
tunnen sisälläni sen tunteesi,
viimeisen
sen torjuvan.
Minä
hyydyin käsissä kohtalon.
Olen tuuliajolla,
se minun määränpääni on.
Runoja
rustaan, uneksin ajasta jolloin
ei
tarvitse koskaan pukeutua mustaan.
Aaveet sisälläni
piiriin asettuvat,
yhtyvät
elämän balettiin.
Minä olen
sielu kiinni,
ei
herättäjää tästä unesta.
Uneksin
vain sinusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti