Nainen
riisuttu kaikista
ruusunpunaisista
unelmista.
Jäljelle
jäi ripaus katkeruutta,
vihaa viisi
millilitraa.
Rakkauden
haamut ullakolle,
se kävi
kalliiksi elontasolle,
kukkarolle.
Aamuaurinko
ainoastaan,
nousee
mua härnäämään.
Kukaan ei
enää sano minulle
sä olet
kaunis.
Minä
kuivan niin kuin vanha nauris.
Aina
valmis elämän haasteisiin
olen, jalkaani
joskus maahan poljen.
Ei
koskaan minusta tule mummoa
sellaista,
jonka suusta ristit
vihaisesti
kanssakulkijoita
kiivain
sanoin tuomitsee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti