Aamu tuntuu uusi saapuneen,
minä sillan tähän päivään
heikon teen.
Poskeltani vuoksi veljen,
valuu hetken kyyneleet.
Suurinta tuskaa tuottaa
voi vain sääli ihmisten.
Olen huoneessani,
hetken surullinen.
En itke, sydämeni turta on.
Veljelleni en osaa olla
se lohduttava olkapää.
On suuri arvoitus, mitä
hän tuntee sillään.
Äidin lemmiksi syntynyt,
äidin lapsi ainiaan.
Minä veljelleni piirrän
lohduttavan jääruusun
ikkunaan. Suurta tuskaa
hänelle tuottaa päivä huominen.
On hänen aika tarttua
vallankahvaan oman elämänsä.
Jatkettava yksinäistä tietänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti