Tahtoisin iloa kengittää,
sepän lailla ahjoon puhaltaa.
Saada sen hiipuvankin
hiilloksen
kipinästä liekkiin hehkuvaan.
Siihen mielikuvaan,
lisään vielä värin laavan
hehkuvan.
Toivon niin tämän
rakkauden maailman
jossakin jatkuvan.
Hei Sofia, pitkästä aikaa!
VastaaPoistaNyt on kesä kohta mennyt
ja on myös kotiuduttu omaan
mökkiin.
Koko kesä meni muuttohomissa,
kun poikaa piti muuttaa Norjaan
ja asunto piti tyhjätä ja hakea
omiakin tavaroitani pojan
vintiltä pois.
Muutto on rasittavaa hommaa,
olin aivan kuin loppuun ajettu
aasi kun poika oli saatu
omaan opiskelijaboksiin
tavaroineen.
Nyt sitten täällä kissan
kanssa vaan kehräilemme
ja teemme pieniä kevälylenkkejä
luonnon sateisiin helmoihin
kun auringon kultasäteet
välillä kutittelevat meidän
ruususuita hymyyn!
Hieno tuo runosi,
Rakkauden maailma
on vähän piilossa,
meillä se on kissan
karvoihin kätkettyjä
silityksiä ja pieniä
mijau:ksia ja aurinkoisia
katseita, joissa arki on
vain kuin tumma viiru....
Ihanaa Elämää Sinulle
ja olkoon syksy kaunis,
ja ikimuistoinen!
Terveisin H