Paratiisi on tulessa,
Eeva sytytti sen,
olviöljyllä
kuolleen käärmeen
nahkan palamaan sai.
Viikunanlehden iholtani
riisun pois,
alastomuus sielun
sitä ei voi mitenkään
toisilta piilottaa.
Arki astua elämääni
hetkeksi saa.
Peltojen yllä
yksinäinen kotka
hetken saalistaa.
Parillinen nainen,
empii, sitten
laiskasti lempiä haluaa.
Kuuleeko yö,
kapteeni antautua
nyt haluaa.
Enkelit ympärillään
kuollutta armeijaa
tantereelta pois kokoaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti