Sävelmät laulujen,
elämänkaaren kantavaa siltaa
lohduttaen kannattaa.
Pelkään uudestaan,
ottaa vastaan rakkautta.
Niin monta pahaa sutta
tämä punahilkka tielleen sai.
Et osaasi sä tiedä,
kun elämä esirippunsa ylös
nostaa saa.
Tämä näyttämö on laaja,
jokainen sieltä voi harhaan
horjahtaa.
On hetkiä, kun kaikki tuntuu
teatterilta, kun allasi
huumaavasti
keinuu rakkauden kaarisilta.
Kurkistan unessani alas
maailmanreunalta,
katselen avaruutta
kirkkain uteliain silmin.
Tai olen unessani se nainen
Tuulenviemän , ratsastan
ruskealla raudikolla,
uni on niin kaunis,
minun on niin hyvä olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti