Laulu kaihoisa niityllä soi,
kitarakin kielillänsä
vaikeroi.
Päivän noustessa väistyy yö,
nauran murheeni pois,
taivaalle nousee joukko
poutapilvien.
Taivas on sinivalkoinen,
auringonloiste kohtaa ,
kruunaa sen
taivaan poutapilvien.
Varjot selän taakse jää,
koivunrungot silmissään
pyöriin nainen ympyrää.
Tanssii hän ,oksat tuulen
sylissä
keinuu niin.
Hiukset hulmuaa,
tarttuu tuulenpyörteisiin.
Minua tänään jännittää,
perhoset parvineen,
käy tanssiin yllä
kedonkukkien.
Yksin tänään olen niin,
tanssin villiin unelmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti