Kiirastuli

On kiirastuli minulla

tänään alla jalkojen.

Yli elämän lensin pois,

liian lujaa.

Se loppulennon

menin kohti umpikujaa.

Aamun koi,

kahvin keittoon

minut herättää.

Seison jaloin unesta vielä

horjuvin.

Elämä se sisälläni kapinoi,

ottein hyvin torjuvin.

Mä kuljin läpi kylmän

tyhjän huoneen.

Tänään sädekehä

umpiluutani kiristää.

Voisi luokseni tulla hän,

ken vetää maton

alta jalkojen.

Haluan vielä kokea

sen ilmalennon ,

huuman sen,

rakastuneen ihmisen.