Muistollesi

Kesän kukkien tuoksun

kätken sydämeeni,

vihellyksen miehien.

Ne säilön mieleeni,

niitä muistelen sitten

mummona,

kun rypyt ohimoilleni

kruununsa luo.

Kyynel hetken vain nyt

poskillani kimaltaa.

Sillä ajatuskin sinusta

silmäni saa aina loistamaan.

Sitä ei kukaan muu voi viedä

muistojani sinusta,

ne tuuliin vaikka ajan myötä

katoaa. En voi sinua koskaan

kokonaan unohtaa.

Tänään maljan juon muistollesi,

tammikuussa aika tähtesi

täältä sammutti pois.

Pääsit pois kivuistasi,

nyt sävelmät yhteiset

kaipuun siltaani kulkemassa

minussa lohduttaa.

Sielustasi piru ja herra noppaa

kai heittää sai.

Toivon että paremman onnen

kohdallesi siellä elämän toisella

puolella sait.