Kohta putoaa lehdet,
puitten talveksi kuolevain.
Haaveeni ei minusta
päälle päin näy.
Aika vuodenkiertoineen
ylitseni aina käy.
Mies kosinnan
esittää.
täysin maailmani
sekaisin hämmentää.
Minä tuskassani
mietin minkä vastauksen
hän saa.
Tahdon tästä
nousta jaloilleni,
varpailleni niin kuin
soittorasian balleriina
tanssimaan.
Yksijalkainen tinasotilas,
minuun kai rampaan
naiseen rakastui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti