Mä elämästä humallun,
niin kauan kestää se kun
aika on uuden aamun
saapua.
Pilvilinnoista
alas putoan taas,
vauhdilla, ilmalentoni
aina uudestaan katkeaa.
Pahuus puskee
sarvin terävin,
niihin sarviin kiinni
aina jään minäkin.
Astuessasi sisään
baariin pimeään,
mukanasi tuot
paisteen kirkkaan
auringon.
Niin häikäisevä hymysi
on.
Sisällä sen maalin
värjäämän haalarin,
on prinssi komein
sen satuelokuvan
kuutamon.
Pokeripeliä
olkasi takaa katson,
ja unelmoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti