Minulla on
runoratsun siivet
olapäissäni,
aivoissani keinuvien
sanojen kehto.
Sielussani ajan
tunnelmien elinehto.
Minä tunnen
maailman
sen aikaporttien
läpi vaellan.
Mustahattuinen mies
kulkee
jossain tiellä
miettien
mitä kohta piirtää
taas.
Minä katson häntä
jostain
yltä pilvien, ja
lentosuukon
ystävälle lähetän.
On tämä maailma
sirkusareena
ihmisten ja
eläinten, minä
olen niin kuin
klovni sen sirkuksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti