Miljoona kyyneltä
öinen
tuuli kuivattaa saa,
niin paha on maailma
se ihmistä huijaa
taas.
Me kuljemme niin
kuin
sopulit yli maiden
rajojen.
Turvapaikaa jostain
aina haetaan.
Aika on aivan liian
ahdas, ja
pakolaisleirien
terävät piikit
aitojen.
Uutisista luen päivä
päivän jälkeen
taas
mereen hukkui pieni
ihminen.
Niin suuri taistelu
on elämä, ja sen
säilyminen läpi
suku polvien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti