Tahtoisin niin suuret kädet
levittää, jotka
yltävät kaikkialle maailmaan,
ottamaan sisaria
sylityksin. Veljet heitäkään
ei silloin jätettäisi yksin.
Jotkut päivät ovat täynnä
loputonta kärsimystä,
jota en millään ymmärtää voi.
Katson kaikkialle ympärilleni,
lujaa tuhon pasuunat soi.
Tänään taivaanranta rakentaa
punaista purppuraa,
se huonoa aamunkoittoa
ennustaa.
Anna minun kuoltuani muuttua
enkeliksi,
joka maailmaa suojelee, sitä
rakastaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti