Tulit kesällä minua vastaan, ohimennen ylävitoset lyötiin.
Silmillämme toisiamme silloin syötiin.
Sinä hymyilit kuin aurinko, joka loisti Naantaliin.
Aloit minua alitajunnassasi seurata, kuin laiva
pimeässä
seuraa majakkaa. Minä sinua ajattelin, vaikken
tiennyt sinusta sanaa ainoatakaan. Tahdoin löytää
sen nimettömän miehen, joka ujona minua jaksoi
piirittää.
Runoksi tahdon, ne kesän kaikki sanat, ajatukset
riimittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti