Kesäloma

Aivotoiminnasta ei voi

pitää kesälomia,

mä en tiedä mitenkä

ajatukset hetkeksi

pysäyttää.

Ettei pursua, riimiä,

runoa, hukun näihin

tekstin tähkäpäihin.

Nukkuessanikin

runot ulos,

aivoistani juoksee.

Kulkee jonnekin,

utopian kaukomaille.

Olen kiinni jäänyt

lyriikan tykitykseen,

tässä nyt,

on taas uusi riimi,

runo syntynyt.

Nämä kaikki sanat

on jo kaikki joskus

kirjoitettu,

silti pyöritän niitä

uuteen mittaan.

Taas huomaan

vuosien karkuun juoksun.

Tunnen ilmassa kesän, myskintuoksun.

En osaa olla unelmoimatta,

janoan elämää,

rakkautta sen.

Maljani kohtalo,

pohjaan asti juoda haluan.

Lasini on puoliksi täynnä.

Elämäni lento, on

horjuvaa, siivet

nokiset enkelini

aina selkäänsä saa.