Vaahteran lehtiin pukeudun,
kannan niitä ylpeänä ihollain.
Olen paratiisissani Eeva tiedonpuusta syödä sain,
palan haukkasin liian ison leuoillain.
Filosofiaa kannan sielussain.
Lopun yö, karkaan pois unestain.
Saarnaajineen, sukellan tähän päivään,
sekä huomiseen.
Loputon tie, maailman hautaholveissa
me yhdessä kierretään.
Aika menneet päivät aina ,
väreillään kullanhohtoisiksi värittää.
Suomen ,maan aamuaurinkoon,
saan joskus hetkiseksi sukeltaa.
Rauhanajan sankoin joukoin,
rauhamme, asein sekä sanoin
puolustamme.
Aivoton mies, ajattelee puolestamme,
vallasta aina täällä taistellaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti