Hannuja ja Kerttuja yksin yössä vaeltaa,
kaivaten vain sitä yhtä oikeaa
käsivarteen tarttumaan.
Yksi Hannu sormuksen minulle
tahtoi antaa,
toinen palavasta talosta ulos kantaa.
Kolmas Hannu kolkutti sydämeni ovea
vilpillisin mielin,
valehteli korvat heiluen
lirkuttavin kielin.
Yhden niistä olisin omakseni halunnut ottaa,
juuri sen joka ei koskaan puhunut totta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti