HEINÄKUU

Minä runojani teen putoo riimit paikoilleen.

Kesällä taas Jokiasemalla istutaan.

Mä tykkään elämästä näin,

istua auringossa, kanssa ystäväin.

Kerran kesään minut vie,

tämä vuodenaikojen tie.

Olen nähnyt rakkauden,

sekä tuskan, kurkistanut helvettiin.

Päivä seuraa toisiaan,

viikot,vierii verkkaisesti.

Vuodet tekee uusia polkujaan.

Minä silti sinua kaipaan,

kaipaan rakkaudenmääräaikaisen

sopimuksen aikaan.

Sopimus irtisanottiin,

joo, joo tahdon rakastaa,

kaikkea minkä kiinni saan.

Suru vain minun purttani kuljettaa,

tuuliajolla pitkin kanavaa.