Istun yöllä unettomana,
se yönhetki on kuin
äärettömyys ei loppuisi
milloinkaan.
Herään unelmistani,
olen unohtanut
maailmasta melkein
kaiken.
Ainoa jota en voi
unohtaa on,
nimes sun.
Ulkona on kesäyö,
sydämeni huutaa
perkeleitä.
Saapuisit silmieni eteen,
katsottaisiin yhdessä
kanavan veteen.
Silloin en yksin kesäyössä
huutaisi perkeleitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti