Minun sanani eivät
vielä ole loppuneet.
Sinua kaikkiin muihin vertaan,
en näe maalta sitä kuohuvaa verta.
En mielestäni sua saa,
akselissaan yhä vain pyörii maa.
Kiinni olen kuin liisterissä,
minä viidakon villikissa,
sähisen niin.
Raavin raivoissani metsänpuita,
katselen taivaalle,
nau,un kohti täysi kuuta.
Olen kuin kuiva varsiluuta,
vailla lakaisijaa.
Pyörin tuulenvietävänä
pitkin pihaa, olen kuivaa
verta sekä lihaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti