Aamuyön utua
vielä silmistäni
pois hankaan.
Muistan öisen
pimeyden,
vesi sateen sen,
mi otsalleni
laskeutui
hiukseni kastellen.
Aamunusva
otsallani,
yössä yksin
hetken vaelsin.
Nyt hetki sitten heräsin,
öiset muiston
sisältäni ulos
keräsin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti