Yön ryvettyneiltä rinnoilta
heräsin aamun kajoon,
ottamaan vastaan tämän
päivän haasteet.
Yön painajaiset ne vielä
hiukan aamuani varjostaa.
On sydämessäni reikä
josta kaikki rakkaus
pois katoaa.
Aamu silti siihen tänään
toivoni taas luon,
ja runon siemen versojansa
itää.
Niihin versoihin,
lisään toivon paremmasta,
päivä jälleen nousta saa.
Tahdon riimejäni taas
kirjoittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti