Kirjailijan sisällä
velloo
mielikuvituksen
meri
rannaton. Hän mitä
tahansa voi
kirjoittaa
on siinä melkein
selkärangaton.
Hän sanan vapautta
kunnioittaa
ja joskus toista
viulua soittaa saa.
Katson eteenpäin ja
kirjoitan
mantraa elämän.
Mieleni
on joskus aivan
jäässä,
ja routa kukkii
päässä,
silti nautin
kirjoittamisesta
joka säässä. Aina
allikosta
nousen ylös ontuen,
tahdon
olla niin kuin
villi kauris kuutamolla.
Säteilee aina minun
lanttuni,
niin kauan kunnes se
räjähtää.
Olen niin kuin
tulkki tumman veden,
silti sisälläni
kasvaa vahva
tahto valokeilaan,
ja aurinkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti