Meillä on
pohja kosketus
ajattelee kapteeni,
kun laiva
levottomasti
tärähtää.
Muistelee
kulma kuppilan
taiteilijaa,
ja karhun langan
neulan
silmään tyynesti
pujottaa.
Tyyneys on tulisija
harvan ihmisen,
kyllä
hän tietää sen,
että
määrän päätä
kohti
purjehtii jokainen
ihminen.
Arjen alapuolella
on jossain narikka
aivojen.
Sinne olen matkalla
taas,
ja lokakuu jossain
puista alas
karisevat lehdet saa
tanssimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti