Voin olla diiva

Voin olla diiva,

voin olla nainen ihanainen.

Voin valloittaa korkeimmankin vuoren,

piiloutua alle paksun kaarnakuoren.

Kirjoitan kiivaaseen tahtiin,

uskon runojen mahtiin.

Aamunkirkkauteen taas

matkaan, yli avaruuden.

Maailman seitsemän

ihmeen läpi, untani elämästä

näen.

Näen unta näkijän,

joskus laulun sävellän.

Poissa on hän,

joka kantoi sielullansa

mua läpi pimeän elämän.

Tänään ymmärrän enemmän,

nahkat sormenpäistäni,

irti kirjoitan.

Tämä päivä niin,

saa minut tainnoksiin,

kun elämäni liitän

kiinni arjenmainoksiin.

Tie kirjailijan niin kivinen on,

niin leveä ja tutkimaton.

Yhtä suurta sävelmää,

mun sydämeni rummuttaa.