Hän

  Mä näin kaukaa, kun hän saapuu läpi ihmismeren.

  Mies mustissaan, ahman kuva oikeassa hihassaan.

  Oli kirkas aurinkoinen ilta, aurinko hyväili loisteellaan

  maailmaa.

  Hän saapumisellaan auringonkin hämmentää.

  Sokaistuin niin hänen katseestaan,

  kun hän saapui vallaten väkijoukon

  karismallaan.

  Elokuun ilta, kaunis aurinkoinen,

  se jotakin suurta mielenkuohua sielussani

  aikaan saa.

  Hän poikki kaupungin viininpunaisella

  Yhamahallaan ratsastaa.

  Olin silloin myyty nainen,

  häikäistynyt Suomalainen

  perhosparvi vatsassaan.