Poika jäi katsomaan,
kun tyttö kirjoitti lauluaan.
Auringonkukan alle
tahtoivat he yhdessä nukkumaan.
Liisa ihmemaassaan,
hän törmää irvikissaan,
joka hampaat pimeys
saa loistamaan.
En mä rohkea ole,
enkä kuolematon.
Satukirjassani arjensankari
saa kuihtuneenkin ruusun
aina kukkimaan.
Tämä maa kasvaa
kultaa, sekä kunniaa.
Arjensankarille kirkkain
kruunu otsallensa annetaan.
Äiti tänään kultatuolissa
aamupalalle kannetaan.
Niin monta auringonkukan lasta,
äitiänsä tänään onnittelee,
kukkaispölyä ilmassa liitelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti