Pitäisikö minun osata rakastella
sanoilla, helliä hellimmillä
heleillä helmeilevillä lauseilla.
Kutitella kuiskaavilla korulauseilla,
lepytellä lempeillä loruilla.
Lumota leikkimielisillä
laulunteksteillä.
Laskea laineille seireenien sävelet,
yönkarikoihin kaihoisat kaiut.
Seitsemän meren vaanivat karikot,
meren-neidot hiukset rinnoillaan.
Loikoivat kivikkoisilla rannoillaan,
simpukankuorivyöt uumillaan.
Nyt menen nukkumaan,
siirryn sadunmaailmaan.
Utopian unenlaakson vaellan,
ehkä unessani poimin simpukan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti