On niin herttaista että se
hempeys kuvottaa.
Soppaansa kolmas
lusikkansa pudottaa.
Elämänlangan pään
pari jonnekin maailman
tuuliin kadottaa.
Tänään on nyt,
huominen jonnekin
avaruuden
mustaan aukkoon paennut.
Tahdon tarttua käteesi sun,
katsoa auringonlaskuun,
kunnes punnastun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti