Komea mies

Komea mies tuli vastaan,

ohi kulki ainoastaan.

Sokaisi, häikäisi, kuinka komea hän on.

Aivan mahdoton,

silmänruokaa saan,

häntä voin vain tuijottaa.

Komea mies yhtenään,

peiliin tuijottaa,

hiuksiansa kohentaa.

Kulmakarvat ohentaa.

Piiloutuu sitten lippalakin

lipan taa,

koska häntä ujostuttaa.

Vau, komea sä oot,

lennän yli atmosfäärin,

hymystäsi ylen määrin.

Komea sä olet,

sydämiä jaloissasi,

särkyneitä . Levoton

on sydänääni,

joka kalvaa sisintäni.

Kiduttaa se pompotus,

sydämeni jyskytys.

Komea mies viimeinkin,

huomasi minut sittenkin,

vaihtui hänen sydänääni.

Sekoitti hän minun pääni,

sitten tuli toinen mies

komeakin kukaties.

Mustat sukat jaloissaan

komea mies katosi

maailmaan.