Translate

maanantai 17. elokuuta 2015

Sydän kirjoittaa

Sydän kirjoittaa vuosisadan
rakkaus tarinaa. Yö usvan
sylissä keinuu, ja unisena huohottaa
minä muistan taas miltä
tuntuu huuma toisen ihmisen.
Hetken olen villiruusun kaltainen
Sinä olet sisälläni se tunne
kuuma salainen.
Minä kuljen taas sen
kadotetun virran luokse,
se minulle kuiskaa taas
ole hyvä tule pian, juokse.

Silloin minun kasvoillani
leikkii kuu, ja revontulet
vierelleni laskeutuu.
Minä silmiini saan
kauneimmat valokuvat.
Poissa ovat nuo epäröivät
luvat , yhä yksin kuljen
vasta tuuleen vaeltaen.
Ei yö unta väsyneelle anna,
ei sydän rauhaa saa.
Eivät siipeni luoksesi kanna.
Tuhat tunteiden suuntaa
piiloutuvat revontulten taa.

Kohta syksyn lehdet puun vierelleni
ruskan myötä
laskeutuu. 
Muistan vielä kesän hiekka linnat,
ne maksavat taas muistojen oudon hinnan.
Sisälläni on peili rakkauden,
siinä sinun kuvasi nään,
ja tunnen suurta ikävää.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto