Tässä kuljen nyt
kohti
päivää seuraavaa,
ainoaan sinun
silmiesi
loiste tietäni
sokaisee.
Haikeus, kaipaus
joskus
vie niin kuin virran
juoksu
mukanaan.
Taas mieleni minä
kovetan,
ettei huuliltani
pääse karkaamaan
yksikään sana joka
paljastaa
rakkauden. Sillä
sinä olet
liian kiireinen
ihminen,
ei sinulla riitä
aikaa rakastaa.
Taivaan rannan
maalari lentää
yllä pilvien, hänkö
onko
vain sankari
filmien?
Minä tässä, ja
nyt ajattelen
vain empien, en
koskaan
kulje tietä
huomiseen
kanssasi lempien.
Sisälläni kannan
sammuneiden
tähtien muistoa, ei
löydy
mistään puistoa ,
jossa käsi
kädessä me yhdessä
kuljetaan.
Tiellä yksinäisten
ainoastaan
erossa toisistamme
iltaisin
silmät suljetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti