Talon nurkissa soi
kaunis laulu, vaikka
surullinen on
tänään ihmisen naamataulu.
Täytyy suorittaa se
elämän amputaatio,
sahata se suru pois,
että tämä hetki siedettävä
olla vois. Älä koskaan
sano että kaipaat minua,
minä kokoajan kaivan
syvää kuoppaa, että hautaan
sinne tämä ikävän
jota tunne vuoksi ystävän.
En koskaan kerro,
että sinua rakastan.
En tahdo menettää
sitä mitä jo olemassa
on meidän välillämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti