Translate

tiistai 4. elokuuta 2015

Kissankellojen kutinaa

Minä vielä tahdon kokea
kissankellojen kutinaa,
hellien huulien mutinaa.
Periksi anna en vaikka
hukun tänne tunteiden
viidakkoon. Minulle
annetaan se
sanojen vallankumos,
kirjailijalle kilpi ihmisyyden.

Tässä olen, ja tähän jään
sanoistani kiinni pitämään.
Mikä minut sitoo tähän
kaupunkiin, ja tunnelmaan?

Ilo, ja rakkaus onko
tuho ihmisen, sellaisen tunteellisen
hullun hupakon ?
Sateen saartaessa maan minä
menen Tuulaakiin tanssimaan,
siellä ehkä tavataan.

Minä sinua ikävöin, kiire
sinut kannoiltani kadottaa.
Et voi sitä hetkeä odottaa,
että sinulle kertosin,
kuinka paljon sinua rakastan.
Minä huuleni yhteen puristan,
ja tunteet sisältäni kuristan.

Kurkkuun nousee kumma
puristava pala, ei lähde
suustani ulos mikään tunnustus,
ei huuliltani mikään vala.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto