Translate

tiistai 25. elokuuta 2015

Piharatamo

Pienellä pientareella kukkii
piharatamo, niin pieni, ja
kiinnostava lapsen silmin.
Pienenä minä leikin niillä,
vielä joskus näen maailman
niin kuin silloin.
Kameran kanssa yksinäisin
illoin, ainut ystävä mikä
ei ole hylännyt viellä.
Kamera, ja minä käsikkäin
kävelemme elämän tiellä.

Nyt on se hetki, kun sanat
kietoutuvat mykkyyden
kaapuun. Hiljaisuus, on
mykkääkin mykempi,
tylsyys virtaa veren mukana
täyttäen sydämen kammiot.
Ei mitään lohduttavaa
kaiken empatien on

sulkenut lauseen sisään piste.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto