Joskus maailma
kehrää
ja taivaalla loistaa
Siamin kuu.
Silloin kuja lujaa
tanssii,
ja katu
sadepisaroiden lauluun
rakastuu. Vannon
kautta kiven,
ja kannon, että
minusta ei
koskaan tule vanhaa
pierua.
Tulkaa tuulet
puhdistakaa
ilma, silloin kuin
on liian
harmaata, ja
ahdistaa.
En ole takiainen
sinun
hihassasi, tunnen
huomisen
poltteen lihassani.
Nostalgia on
joskus in,
sitten out.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti