Hyvästi

Syttyvät lamput pimetessä

illan ehkä viimeisen.

Lähdet viimeiseen lentoon

siivillä yöperhosen.

Lennät aina valoa kohti,

se on sielusi lento,

ja viimeinen määränpää.

Suru huntuun pukeutuu

yön viimeinen tumma morsian.

Leiskuvat liekit yllä

nuotion, ja kipinät

lentävät sinne, sekä tänne.

On jäähyväisten aika

sinä pois lähdet,

minä hetkeksi tänne jään.

Näen vapisevat kädet,

ja miehen kovin itsekkään.

Aika ei armoa anna,

ei yöperhosen siivet

ikuisesti pois jonnekin kanna.

Minä muistan , kun olin

nuori tummanainen,

lauloin tanssin nuotiolla,

ja kitara kaihoa soi.

Lauloin silloin aina kuin

satakieli, ja yön värinä

vibrattona villinä soi.

Silloin ajan aroilla

juoksivat villihevoset

harjat tuulessa heiluen.