Punaista purppuraa,
yön tuuli
ikkunaverhoa avoimen
ikkunan
ääressä
keinuttaa.
Punaista purppuraa
siihen
verhoiltu myös
nainen on.
Hän on kypsä, ja
kaunis,
hiukan onneton.
Kaipaa miestä yöhön
vierelleen,
ja keittää
itselleen jonkinlaisen
ihmekukkateen.
Löysin rantein
käy kesäyön
huumaa päin,
minä punaista
purppuraa
hänen huuliensa
kaarillakin näin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti