Tietääkö kukaan
toinen
miltä tuntuu tuska
pystyyn kuolleen
ihmisen?
Minun unelmien
ruukku
on tyhjä taas, ja
omenan kukkien
palasia täynnä on
autio maa.
Kesäkuu huutaa
sateen
valuessa maahan
vihreään.
Minä olen niin kuin
lukkinaaras,
käyn sateen suojaan
nukkumaan.
Taivaalla kirkuu
lokkien kuoro,
odottaa päivää
parempaa.
Tyhjyys täyttää
vanhan
tammi tynnyrin, joka
jonnekin
tyhjän ladon
uumeniin unohdettiin.
Niin olen minäkin
tyhjyyttä
täynnä koko
ihminen.
Kuuntelen lyöntejä
yksinäisen
ihmisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti