Translate

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Saamaton

Napakka sähäkkä taivas,
se on sisällä etsivän ihmisen.
Minne piilotin sanan
rytmikkään, minä tahdon
runooni tanssimaan sen
kanssa ihmisen ihmeellisen.
Seitsemän päivää seilaa aika
sinne, ja tänne.
Aika on joskus vihollinen,
sitten taas ystävämme.
Näitä samoja tunteita
täällä hämmennämme.
Minä kirjoitan aina aamusin,
kuinka monta kertaa
samoja sanoja tänään kierrätin?

Elantoni se on kapea kaita leipä.
Elämä ei koskaan tanssita
mustia vakavia enkeleitä.
Pihallani kasvaa rivissä noita
paratiisista karanneita omenapuita.

Saamattomuus saartaa ihmisen
itseensä sitoo kiinni , köyttää
laiskuuden lyhyeen liekaan.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto