Ystävälle

Matkalaukku muistoja täynnä, siellä myös kannan ystävän taistelua

kera syövän inhottavan.

Hän on silmissäni kaunis voimanainen, niin täynnä empatiaa,

naisellisuutta voimaa antavaa.

Odotan hänen parantuvan, ja taistelusta siitä koskettavan kirjan kirjoittavan.

Aika ajoin kaikkea meille kannettavaksi annetaan.

Koskaan ei tiedetä mitä muistojemme matkalaukkuun

pakataan. Niin paljon tuskaa, vain pala rakkautta annetaan.

Tahdon kuunnella sinun ääntäsi, kuinka jälleen

laulat, taikka luet aforismin luovan, ajattelua herättävän.

Odotan sitä päivää kun, hän terveenpaperit käteensä saa,

sen päivän tahdon muistojeni matkalaukkuun tallentaa.

Nyt yhdessä kuljemme päivä, kerrallaan.

@ tanninen satu