Translate

torstai 10. joulukuuta 2015

Runotorstai haaste 10.12 on nuottien kuva

Pieni ihminen,liian
vaatimaton yksinäinen.
Ei tiedä hän minkä
polun, tien valitsee, ja
mitä huominen tuoda voi.
Yksi elämän pois joi,
toinen vain lohdutuksen
kaipuuta musiikiksi loi.
Silloin soi nuotit murtuneet,
ja salaa poskelle valuvat
kyyneleet.

Jäi särkyneen maailman
mullistusten jalkoihin
joukko orpojen.
Eivät nouse enää juhla liput
meidän lipputankoihin.
Ja ääni yön soi,
kuin kaamoksen huilu epävireinen.

Selkärangattomat maailman he
valtaavat, kujat lumen täyttämät.
Lumeen hukkuu tulevaisuuden
Helsinki, minun mieliala se
on kuin täysi piironki.

Joensuu on jossain siellä,
missä rasismi on
uutisissa etualalla vielä.
Kahden viikon päästä,
ehkä herään ikuiseen
kevääseen, ei minua enää piestä.
Katson viererelläni

vaanivaa viikate miestä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto