Translate

perjantai 11. joulukuuta 2015

Rujojen runojen aatelinen

Tervetuloa minun maailmaan
minä runon teille kirjoitan,
pakinan paketoin väliin
kirjan kansien. Novelli saa
siivet enkelin ihmisen kaltaisen.
Säveltä vaille jäävät sanat
niitä usein kaipailen.
Miltä tuntuu olla se rujojen
runojen aatelinen?
Minä teille kyllä kirjoitan
tunteen sen, sillä minun
runojani lukee maailmalla
moni ihminen.
Kerran yritettiin tulessa
polttaa minun karma,
jaloissani näet yhä arvet sen.



Kiitos




Vanha ystävä olet kuin kallio allani.
Kiitos että löysin kaltaisesi,
en olisi näin vahva ilman neuvojasi.
Annoit minulle voimaa olla tällainen,
kuin olen tänään.
Kannoit voimalla lohduttavalla ,
silloin kun olin poltettu tulessa.
Kuljin jaloin horjuvin,
olin kuin kaftaaniin hunnutettu muslimi nainen.
Häväisty, maahan tallattu halveksittu lähimmäinen.
Laupea Samarialainen niitä aina tarvitaan.
Minkälainen olisikaan maailma ilman niitä,
minä sanon itselleni ole hyvä, ja kiitä.
Kiitos taidosta käyttää omia aivojani,
nyt osaan seisoa horjumatta omilla jaloillani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto