Aamu valvoo
vierelläni
Jumalan pelko
polttaa
kielelläni. Esi
isien
polttavat geenit,
jostain kaukaa
kuuluvat
hälytysajoneuvojen
huutavat sireenit.
Minä olen liian
huono
tunteitani
kertomaan.
Nukkuu rakkaus
levoton rinnan alla.
Uinuu utopia sylissä
naisen, pehmeän,
kurvikaan,
haluavaisen.
Käyttökelvotonta
rakkautta
tammikuun täysikuun
loisteessa.
Revontulia,
päiväunia,
uupumista
kentillä rakkauden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti