Kevät se on jossakin

Sädekehät ne ovat poissa,
sammui myös loiste auringon.
Aivot riisun narikkaan,
silloin vain kynsiä puren
omaa ihoani syön.

Kiviset talot,
ja arkisin tyhjät lippusalot.
Kevät se on jossakin
piilossa noissa lumi
kasoissa. Hämärässä
päivässä silmät eivät loista.

Kadulla kuljen yksin,
treffejä Auervaara minulle
ehdottaa, punapohjaisten
kenkien korkoja teroittaa.

Ei valehtelemalla,
lahjoja lupailemalla
voi sydäntäni ostaa,
Ei annetuista pakeista
törky viesteillä voi kostaa.