Translate

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Jostain kummallisesta syystä näin unta Karstulasta, siitä syntyi runo.

Ajatustenkuja se on joskus ruuhkainen,
toisinaan taas liian hiljainen.
Umpikuja, ja vauhti oli hetken liian luja.
Edessäni siintää uusipaikkakunta, se on Karstula.
Ajatuksista uusista, sisälläni loppumaton pula.
Laulan Juicen rallia, ja kierrän paloaseman
autotallia.
Kartalla Suomen ajavat ne päättömät,
umpiluusta, tuskin niidenkään päät ovat valmistettu.
Turvavöiden puuttuessa niiden pää hajoavat

yhtä helposti kuin pehmeä paistettulettu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto